Lost in time and space

Hei puput, elossa ollaan! Olen viettänyt parisen viikkoa matkalaukkuelämää ja nettiyhteys on pätkinyt ruhtinaallisesti, vain parin minuutin jaksoissa on päässyt kurkkaamaan nettimaailman touhuja. Eikä dataaminen noin muutenkaan kummemmin houkuttele kun jatkuvasti on jotain jännempää puuhaa, aina uusista tatuoinneista juhannusseikkailuihin rannalla. Majailen vielä muutaman päivän Helsingissä siskon talonvahtina ennen omaan pesään palaamista, saas nähdä mitä suunnitelmia vielä päähän juolahtaa!

lace blouse ~ 2nd hand (UFF)  /  corset ~ Belle Modeste (more about this beauty later! ♥ )  /  skirt ~ from my sister's closet

Muutamia ihania kirppislöytöjä on tarttunut mukaan (tuo kasvuhullu orkidea kuuluu tosin siskolle). Teekuppi näyttää siltä kuin siitä saisi juoda vain arsenikilla maustettua teetä, Lewis Carrollin nide oli käytännössä ilmainen ja sisältää kaikki ne ihanat vanhat mustepiirros-kuvitukset, ja valkea pitsipaita oli ihan vaan outo valinta. Valkea pitsi tuo vaihtelua ainaiseen mustaan mutta tuntuu jotenkin niin viattomalta, olo on kuin sudella lampaan vaatteissa.

Nyt on pakko jatkaa yöllisiä piirtelyitä huomista varten, pitkä päivä edessä ja yritän herätä kiduttavan aikaisin. Mm.kirppiksiä ja piknikkiä näkyvissä huomiselle! Mukavaa viikonloppua kaikille. ♥

Hello dears, I'm alive! Just been travelling over a week and a half now, and the internet connection has been a total failure, getting me logged in for only minutes at a time. And who wants to sit on computer anyway when there's so much fun to do? Not sure when I'm able to post again but time is so irrelevant. Such many wonderful days have passed, and there's a few days still before I return to my own nest, we'll see what I manage to do before that.

Many lovely flea market finds have been scattered all over my path, here's some pictures of the most special ones (not the orchids though, they're my sister's and blooming like crazy!). The teacup looks like it should be used only for drinking arsenic tea, the Lewis Carroll book was practically free and it includes all those wonderful old ink drawings, and the lace blouse is just a weird choice, but I wanted it nonetheless. White lace feels so innocent somehow, I feel like a wolf in lamb's clothing.

I really must return to burning the midnight oil with my drawing works that are due tomorrow. Long day ahead and I'm trying to get up painfully early. Flea markets and picnics ahoy! I wish you all a happy weekend.♥

Prometheus

Uppouduttiin eilen miehen kanssa leffateatterin penkeille ja siitä vielä olutlasin ääreen puimaan rainan käänteitä. Otsikostakin voi päätellä mikä leffa oli kyseessä, ja pakko sanoa että kumpikin meistä yllättyi positiivisesti! Niin monet Alien-fanit ovat etukäteen haukkuneet Prometheusta (en jaksa kuin ihmetelle ihmisten negatiivisuutta) että menin katsomaan elokuvan lähinnä H.R.Giger-rakkauden ja kauhun vuoksi. Ja no, myönnetään, myös Michael Fassbender oli erinomainen houkutin. ;)

En ala naputtelemaan mitään isompaa arvostelua, mutta mielestäni Prometheusta pitäisi tarkastella jo vuosikymmenten aikaeron ja tekniikan vuoksi vähän erillisenä teoksena Alieneista, joita koristaa nostalginen kultaleima. Eläydyin elokuvaan niin kovasti ettei tarinan aukkoja jaksa miettiä liikaa, multa saa pari tähteä jo siitä että kiemurtelin penkissä ja kynsin miehen paitaa, meinasin melkein juosta parissa kohtaa karkuunkin. :D Facehuggeria kamalampia kauhugenren hahmoja saa oikeasti hakea, hrrrr. Tähden saa myös herra Fassbenderistä mutta ei siitä sen enempää.

jacket ~ second hand & DIY / fascinator ~ DIY  /  dress ~ Restyle  /  bird skull earrings & pendant ~ Fashionology  /
seamed stockings ~ LouLou boutique /  skull ring ~Lindex  /  shoes ~ second hand  /  bag ~ vintage

Asukuvista kiitos miehelle, nappaistiin nopeasti ennen teatteriin menoa. Näytän kuvissa kamalan julmalta vaikka oikeasti olen kaukana siitä, mutta kova meikki sopi elokuvan henkeen. Pidin vintagehenkisen mekon ja piikkijakun omituisesta yhdistelmästä, sitä paitsi nuo piikit auttaa pelastautumaan facehuggereilta jos joku sattuisi hyppäämään screenin läpi. Elän todellisuudessa ja niin edelleen.

Last night we went to see Prometheus with my love, and after that for drinks to share our thougts about the film. Such many Alien-fans have dissed the movie in advance (I can't but wonder how people can be so negative) so I went to see it just for the love for horror and H.R.Giger. And I admit it, also because of Michael Fassbender. ;)

I'm not going to unwind the movie thoroughly, but I feel like people should separate the film from the nostalgic golden pedestal of Aliens, the technique and times have changed. I don't want to think about the holes in the story since the film really made me empathise with the storyline and that's worth at least a couple of stars. I squirmed in my seat and almost ran away a couple of times. :D There are only  few creatures in the horror genre that make my blood chill like facehuggers, hrrrr. Another star I'd give for Mr.Fassbender, but I rest my case here.

The outfit pics were snapped quickly before the film, thanks to my sweetie who kindly took the photos. I look so cruel although I'm really far from it, but the spikes and dark make-up went greatly along with the fim. I liked the bizarre combo of the vintage-inspired dress and the spiked jacket. And the spikes are always helpful if a facehugger attacks from the screen, you never know.

With metal on our tongues, and silver in our lungs

dress ~ second hand (originally from Asos, I think) /  feather earrings ~ Seppälä
suspender tights ~ Back Street / shoes ~ Minna Parikka

Vähän vilausta eilisen asuun ja meikkiin! Luomilta löytyi hopean eri sävyjä ja mekosta pituutta niin vähän että tukka yltää miltei samalle tasolle, pidin kuitenkin itse asusta kovasti joten sen pituinen se. Mekko on siskolta pienellä kinumisella ja lahjonnalla anastettu, kyyläsin sitä haikeasti vuoden päivät kunnes sain vihdoin omaan kaappiin. Petite-malliston mekko ei ole päälläni ihan niin siro kuin siskollani, mutta lyhyessä helmassa on varsin potentiaalisen vilautteluvaaran lisäksi toinenkin hupaisa puoli. Tuntuu aina siltä että Edward-tatuointi kyttää ohikulkijoita pitsireunuksen takaa, söpöä ja vähän karmivaakin. :D

Loppukuusta matkustan taas neulan alle ottamaan Eetvarttiin hieman lisää varjostusta, samalla olisi aikomuksena vetää iholle muitakin linjoja jos aika vaan antaa periksi. Odotteluun on ladattu täyslaidallinen hyvää jännitystä ja vähän kauhuakin noin kipumäärää ajatellen, mutta kauniiden kuvien vuoksi kärsii ihan ilokseen! Lopputuloksesta syntyvä euforia on kuitenkin aina sen arvoinen.

Eddie says hi!

A quick peek on yesterday's outfit and make-up! I wore silvery eyelids and a dress so short that my hair is almost equally long, but I really liked the combo so who cares about the length. I pleaded and bribed my sister to give this dress to me, I lusted after it for about a year and finally got my hands on it. So happy! The dress is from a petite collection and I'm not nearly as petite as my darling sister, but the short hem creates one funny detail. It looks like my Edward tattoo is stalking people behind the lace. Cute and creepy, who could ask for more?

I'm intending to get some more inkwork done this month, including some more shading in Eddie's face. I'm so excited and have to admit it, also a little horrified regarding the amount of pain. But suffering for beautiful images is a good kind of suffering, so I'm very much looking forward to it! The result is always worth it.

"Why is a raven like a writing desk?"

Saan aika usein päähäni selkeitä visioita (=pakkomielteitä), oli kyse sitten maalauksesta tai tietynlaisesta mekosta, enkä osaa luovuttaa ennenkuin saan ajatuksen jollain tavalla toteutumaan. Olen tarvinnut kirjoituspöytää jo pienen ikuisuuden ja muutaman viime kuukauden olen kuumeisesti metsästänyt täydellistä puupalikkaa työskentelyn alttariksi. Viimein löysin etsimäni paikallisen antiikkiliikkeen nurkasta, unohdettuna pölyttyneiden pullojen ja muun roinan alle. Tiesin heti että meidät oli tarkoitettu yhteen, jos materiasta nyt moista kehtaa sanoa.

Unelmieni kirjoituspöydällä on tassut, kuten tälläkin, mutta haaveilin myös että pöytä liikkuisi tassuillaan, joten tämä on paras realismin ulottuvilla oleva löydös. Karmeita 80-luvun lastulevyhirvityksiä olisi toki saanut kirpparilta vitosellakin, mutta mieli ja sydän oli kiinnittyneet juuri tietynlaiseen pöytään joka toimisi parhaana alustana mielikuvitukselle. Ja pöytähän on tavallaan kasaria, 1880-luku on vaan eri vuosisadalta. :)

Pöytä toimitettiin muuten kotiin 6.6. klo 6 illalla! Saatanallisia oppari-säkeitä ja piirroksia ehkä tiedossa. :D

Whenever I get a clear vision of something, whether it's a painting or a dress, it's pretty hard to shake the damn thing off my brain. I've needed a proper work desk for years and for a few months I've desperately struggled to find the perfect one. And now I finally found her, waiting in the corner of the local antique shop, under a pile of dust and medical bottles. And I instantly knew we were meant to be, if one can say that about material things.

The writing desk of my dreams has paws, like this one, but in my dreams the table would also be able to walk so this is probably the next best thing. Sure you could get horrible 80's chipboard desks from flea market for just a few coins, but I had set my mind and heart on something that would make my imagination go wild. In a way this beauty is from the 80's, 1880's is just from a different century. ;)

PS: The desk was delivered to my apartment exactly around 6.pm., and the date was 6.6.! If this a sign, there might be satanic (thesis) verses and drawings coming out of this thing, woohoo. :D

Dracula Toy Theatre

Voisi luulla että aikuisella naisella olisi parempiakin rahareikiä kun pahvinen vampyyriteatteri, mutta totta puhuakseni en ole koskaan ollut kovin järkevä aikuinen. Olen jo pari vuotta haikaillut tätä Edward Goreyn tyylillä höystettyä pahvikasaa kirjaston kokoelmiin, mutta vasta nyt sain hankinnalle erittäin pätevän syyn (sen lisäksi ettei Goreyn työt ole koskaan rahanhukkaa!).

Opinnäytetyöni sivuaa aihetta aika läheltä joten kirja kuuluu taustatutkimushankintoihin, tosin samaa tekosyytä olen käyttänyt lähiaikoina sarjiksen jos toisenkin hankintaan. :D Sisäinen lapseni on myös oikein tyytyväinen liikutellessaan pahvihahmoja pitkin lepakoilla koristeltuja näyttämöitä.

Dr.Seward's Library

A Vault

Lucy's Boudoir

Hassuna yhteensattumana löysin kirpputorin kätköistä tämän 90-luvun Dracula-lautapelin! En käsitä miksi joku haluaisi luopua tällaisista aarteista, vieläpä muutaman euron hintaan. Mies oli löydöstä vielä enemmän innoissaan kun on kuulemma aina halunnut pelata tätä, peliin vain tarvitsee enemmän kuin kaksi joten pitää järjestää joku vertahyytävä peli-ilta punaviineineen. Pelin mukaan pukukoodiin kuuluu tummat vaatteet, mutta se nyt tuskin koituu ongelmaksi. ;)

You could think that a grown-up woman would have more important uses for money than a cardboard vampire theatre, but to be honest; I've never been a reasonable grown-up. I've wanted this book into my library for a couple of years now, and finally got a reason to buy it (although no reason is needed for buying works of Edward Gorey!).
  My thesis has very similar details to this book so I call it background research, lately I've used the same excuse for buying a tad too many comic books. :D But my inner child is very happy moving the cardboard figures across the bat-ornated stages.

And what a funny coincidence it was when I found this Dracula board game from flea market! I can't understand how people want to get rid of treasures like this. My spouse was even more excited than I was! We can't wait to play this bloodcurdling game but the minimum of players is six, so there'll be a game night (and some red wine) in the future. According to the game the dress code for the game evening is dark clothing, so no problem there. ;)

The rain makes such a lovely sound, To those who are six feet under ground

Today's outfit: shirt & skirt ~ second hand  /  hat & earrings ~ DIY

Viikonloppu on ollut yhtä uhkaavan tummaa pilveä ja vedenpaisumusta. Samanlainen sääilmiö on ikävä kyllä vellonut koko viikon myös pään uumenissa mutta mieli tuntuu jo vähitellen kirkastuvan, huh. En oikeastaan valittaisi vaikka ulkona sataisi viikonkin putkeen, sade herättää aina hyvällä tavalla pintaan melankoliaa ja luovuutta ja se sateenjälkeinen puhdas tuoksu on taivaallista! Sitä paitsi sadepisaroiden ropina tuo mieleen Totoron sateenvarjokohtauksen (♥!) ja kuralammikotkin saa valloitettua uusilla kumppareilla. Tai ainakin melkein, näiden karkilta tuoksuvien kumipopojen peeptoe-kärjet kun eivät pahemmin kestä liikaa kosteutta. Kuten ei kiharatkaan, näin kuvista ja peilikuvasta päätellen.

rubber shoes ~ Melissa

Kokosin tähän muutamia kappaleita joita tulee usein kuunneltua veden valuessa alas, listaamista voisi jatkaa loputtomiin kun musiikkimaku koostuu pitkälti melankolian eri sävyistä. Onko teillä mitään erityisiä sadesuosikkeja? En varmasti ole ainoa joka koordinoi levylautastaan säätilojen mukaan. :)

This weekend has been filled with ominous dark clouds and rain, rain, rain. Unfortunately that's pretty much how my head has been feeling too, but now I can already see things clearing up. I wouldn't mind if it would rain for a week, rain always conjures up melancholy and creativity in a higly good way. And the smell after heavy rain is heavenly! Rain also reminds me of the umbrella scene in Totoro (♥!) and wet streets are easily conquered in my new rubber boots. Well almost, since the peeptoes of these candy-scented wedges aren't so compatible with humidity. Curls weren't such a good idea either, looking at these photos and the mirror.

I picked a few songs here that I like to listen when it's pouring down, the list could be endless as my favorite music is pretty much just different shades of melancholy. Do you have any special songs for rain? I'm sure I'm not the only one who coordinates playlists with weather. :)