You have touched my life, So that now, Cathedrals of sound are singing

Keikalla sattui jotain hyvin, hyvin hämmentävää. Ennen esityksen alkua murjotin yksin permannon takarivissä ja kirosin mielessäni Lippupalvelun surkean myyntisysteemin helvetin alimpaan kerrokseen, olin varma etten näkisi lavalle saati kuulisi kunnolla ja pelkäsin sen nakertavan keikan tunnelmaa vakavasti. Kunnes tapahtui jotain aivan uskomatonta.

Viereeni istahti yllättäen mukava, punatukkainen haltijakummiherra joka kysyi englanniksi tahtoisinko mahdollisesti päästä eturiviin katsomaan, kunhan en vaan ottaisi kuvia. Jos olisin edes ottanut sen kameran mukaan niin ilmeeni olisi ollut täysin ikuistamisen arvoinen! Halasin herraa spontaanisti silmät ilosta kosteana ja hoipertelin epäuskoisena eturiviin kutsuvieraspaikalle, taisin matkalla nipistellä kättäkin pari kertaa tarkistaakseni etten vain kokenut mitään kuumeista harhaa. Eturivissä odotteli muitakin epäuskoisia onnekkaita, ihan mieletön tempaus keikan järjestäjiltä antaa satunnaisille faneille eturivin paikat. Nyt tiedän miltä Charliesta tuntui kun suklaalevystä löytyi kultainen lippu!

Ja mitä keikasta voisi sanoa? Luultavasti hienoin konsertti jota olen todistanut, Torin vimmainen soitto yhdistettynä jousikvartettiin oli euforisen ihana elämys. Jo ensimmäiset soinnut Shattering Sea-kappaleesta vetivät silmät kosteiksi ja hymyn korviin, haukoin henkeäkin useiden kappaleiden aikana kun tunneryöppy kohahti hallitsemattomasti esiin. Tunsin katsovani useaan kertaan Toria silmiin keikan aikana ja keho täyttyi lämmöllä ja jousisoitinten viiltävillä äänillä, sävelet tuntuivat oikeasti hipovan ihoa ja imeytyvän solujen sisään.

Tunnelmaa ei latistanut edes se ettei omia kuvia tallentunut muistoksi eikä se, ettei useita lempikappaleitani soitettu. Keskityin vain täydellä sydämellä tunnelmaan ja imemään muistoja sisään. Rakastan tällaisia hetkiä elämässä, kun todellisuus tuntuu edes hetken ajan olevan taruja ihmeellisempää!

Something un-fucking-beliviable happened at the concert. I was sulking at the last row, cursing the heinous ticket-selling system and my poor luck, and suddenly a ginger-haired young man sat next to me. He said that I look like a very nice lady and asked if I would like to go sit in the front row? I wish I had had a camera with me, my facial expression was so worth capturing! So I walked to the front row's VIP seat with disbelief and anxiousness beaming from my face, enjoying every bit of this peculiar incident. No pictures to show you, but I don't even mind. Now I know how Charlie felt when he found the Golden ticket from the chocolate bar!

And the concert? What can I say, Tori is and always will be pure love to me. My eyes were swelling up with tears from the first chords of the first song and my every cell seemed to echo with musical bliss. I even felt that I got eye contact with Tori several times, and very much enjoyed the concert though she didn't play most of my favorite songs. I simply love moments like these in life, when reality seems to be even more amazing than fairytales.

Sometimes you're nothing but meat

Napsin huvikseni pari kuvaa ennen illan roller derby-treenejä, päälle eksyi taas hikipaidoista parhain ja tuunatut minishortsit. Kampaushan ei muuten todellakaan pysy treeneissä tuollaisena kun kypärä litistää kaiken tieltään, mutta kuvissa saa vähän huijata. ;) Kuvista jäivät pois myös hiestä hehkuvat kasvot, mustelmien täplittämät jalat, lentelystä revenneet sukkikset ja valtava virne hammassuojineen, mutta sitä realistista urheilueleganssia tulette vielä varmasti näkemään ihan kylliksi.

Olen aina vain vakuuttuneempi siitä että roller derby on yksi parhaista asioista mitä elämälleni on tapahtunut. Olen tutustunut aivan ihaniin ihmisiin ja saanut jo nyt roimasti enemmän itseluottamusta ja hyvää mieltä. Kaikki huolet ja murheet sulavat pois mielestä heti kun iskee rullat radalla täyteen vauhtiin, ihan sanoinkuvaamattoman hyvä tunne!

Katoan muuten nyt blogimaailmasta muutamaksi päiväksi, sillä aamujuna riistohintaisine lippuineen odottaa. Parvi yöperhosia lepattaa jo vatsassa sillä minulla (ja tuhannella muulla) on huomenillalla treffit punatukkaisen jumalattaren kanssa, tunnetaan myös nimellä Tori Amos. Mikäli kaikki menee siis hyvin, koputtelen täällä neuroottisesti puupintoja aina kun jokin katastrofikuvaelma eksyy ajatuksiin. Olen odottanut tätä niin monta vuotta että nyt jännittää ihan uskomattoman paljon, yö taitaa kulua pitkälti levottoman pyöriskelyn kourissa.

Keikkavarustukseen pitäisi lisätä vielä paketti nenäliinoja ja vedenkestävä ripsiväri, luulen nimittäin että sydämeen tulee pieni murtuma tai vähintäänkin nyrjähdys jos Tori esittää rakkaimpia kappaleita. Kuka muu on tulossa katsomaan? Itse olen menossa yksin, saa tulla nykimään helmoista ja juttelemaan! :)

♥

I'm more and more convinced that roller derby is one of the best things that's happened to me. It gives so much glee and self-convidence, not to mention the wonderful people I'm skating with! I snapped a couple of photos before today's workout, these are my favorite sportswear at the moment. The hairdo is quite useless when you have a helmet on and the pics are also lacking bruise-spotted legs, sweaty face, ripped stockings and the massive mouthguard grin. But oh well, I'm sure you'll see those more realistic photos more than enough in the future. ;)

I also wanted to say that I might disappear from the blog world for the rest of the week. Morning train awaits and I have a date with the red-haired goddess, also known as Tori Amos. My tummy is swarming with butterflies (moths, more likely) and I'm so excited that I'll hardly get any sleep! Hope you all have a great week!

"My whole life is a darkroom. One. Big. Dark. Room. "

Maailma on muistuttanut tällä viikolla pimiötä jossa työskentelevät tummat sadepilvet, liian nopeasti sormien välistä valuva aika ja liiasta tietoähkystä aiheutunut misantropia, joka tosin on erityisesti eläinoikeudellisia seikkoja koskien hyvinkin krooninen tila. Onneksi hyvät tapahtumat puntaroivat aina vaakaa hieman tasaisemmaksi, mutta nyt vastoinkäymisiä tuntuu tulvivan jo sen verran että huono mieli muuttuu epäuskoiseksi hilpeydeksi. Lisäksi pienen kaksiomme valon ja vapaan kuvaustilan määrä on nyt harmillisen huono mikä hieman hankaloittaa valokuvaamista, mutta tässä kuitenkin hiukan yritystä kuvata sadepäivän asua!

shirt ~ from Paris / skirt ~ 2nd hand / stockings ~ H&M / boots ~ Pennangalan (2nd hand @ huuto.net)

Uusi hattu on hauska tapaus ja saa asun kuin asun tuntumaan itselleni hiukan epätavalliselta ja hyvällä tavalla oudolta. Välillä pitääkin kokeilla ylleen jotain tavallisesta linjauksestaan poikkeavaa, ja kuten hattuostosta ja asua inspiroinut hahmo sanoikin: "I myself am strange and unusual.". Kyseessä on yksi teinigoottiangstin kruunaamattomista prinsessoista, kuka arvaa? ;)

hat ~ Lindex / gloves ~ Fanplusfriend / pearls ~ 2nd hand / bug brooch ~ old gift from mom
(I definitely need some more beetle jewellery for this outfit!)


EDIT. had to go full screen, I just love that picture!

The whole week has been shadowed with dark rain clouds that roll silently in the sky and the sands of time that just slip through my fingers into the void. Not to mention the misanthropy concerning almost nonexistent animal rights and the lack of light and free space in our flat that makes photographing pretty difficult. But anyway, here's a few snaps of today's outfit! My new hat is floppy and weird and it brings a touch of oddity to the outfit, but as the person that inspired this purchase and outfit said: "I myself am strange and unusual." Guess who? ;)

Van Tassel

Syksy nostattaa aina mielen syvistä syövereistä kuohuvia inspiraatiopilviä, aivan kuin mielikuvitus heräisi eloonjäämistaisteluun kaiken muun luonnon lakastuessa ympärillä. Ilman tuoksuessa kostealta mullalta ja lehtien muuttaessa sävynsä leiskuviksi liekeiksi ei muuta tekisikään mieli kuin vetää siveltimenvetoja tyhjälle kanvaasille, ommella lisää hepeniä vaaterekin painoksi tai juoda punaviiniä kynttilöiden ja lukuisten syysperinneleffojen kera. Kaikkea edellä mainittua olen tehnyt sielun kyllyydestä lähiaikoina, tässä pari näpertelyjen tulosta!

Horror-mekko sai kaverikseen pienen hattusen kankaan jämäpalasta, ja vaikka yleensä nautinkin hattuni mustana niin sarjakuvamainen tulos piristää mukavasti tummaa kuontaloa. Mustia tasselikorviksia olen etsinyt jo tuhottoman kauan, valkoiset versiot on ollut pitkään jo korulippaassa, mutta vääränlaiset hapsut ja kullatut koristeet ovat saaneet aina nirsoilijan nenän vipattamaan. Tilasin siis jonkin aikaa sitten netistä mustia hapsuja ja väkersin niistä lopultakin omat versioni, joista on tullut jo yhdet korulippaan suosikeista. Toiset, vielä pidemmät hapsut odottavat joko toista korvisparia tai uusia tasseleita, saa nähdä kuinka käy.

Tasseleista puheenollen, olen jo kauemmin miettinyt miksei kukaan burleskiesiintyjä ole ottanut nimekseen Sleepy Hollow-elokuvasta tuttua Katrina van Tasselia, vai onko? Itse ottaisin varmaan heti mikäli esittäisin kyseistä taidetta, Sleepy Hollow on yksi itseeni eniten vaikuttaneista elokuvista ja loppumaton inspiraation lähde! Muistan vieläkin kun näin elokuvan ensimmäisen kerran, vuokrasimme ala-asteella leffan parin kaverin kanssa ja se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Elokuva on myös minun ja mieheni yhteinen juttu, ja katsommekin sen useamman kerran vuoteen (syksyllä ainakin kahdesti) koska kyllästyä ei vaan voi. ♥ Löytyykö lukijoista paljon kyseisen elokuvan suuria ystäviä?

Autumn breezes always carry brainstorms of inspiration in their cool scent. My imagination always seems to bloom when all other things wither, and now I'd just want to splash empty canvases with colours, sew new dresses and enjoy red wine in the company of classic autumnal movies. 
     Here's a couple of crafting results, the horror fascinator was made with leftovers of the dress, and the black tassel earrings I've been looking for for ages. I've had white ones for a long time and since I was unable to find perfect black ones, I finally decided to craft them myself. And now these tassels are one of my absolute favorites in the jewellery chest! Speaking of tassels, I've been thinking about the name of Katrina van Tassel for a good while. Watching Sleepy Hollow brought it up again, and I wonder why no burlesque starlet has used the name? I definitely would! Sleepy Hollow was love at first sight, I was about 11 or 12 years old when I first saw it and it's still one of the most beautiful movies I've seen. I share this passion with my significant other, we watch it several times a year and never tire of it! Any other big fans of Sleepy Hollow out there?

Black trees bent to the ground, their blossoms made such a sound

Tällä viikolla vietetään kuulemma valtakunnallista Kiipeä puuhun-tempausta, poikkesimme siis iltakävelyllä miehen kanssa hetkeksi puisevien ystävien karheaan syliin. Olen aina ollut puidenhalaaja henkeen ja vereen enkä häpeile myöntää sitä, jopa yksi lapsuudenkavereistani oli ikiaikainen järven rannalla kasvanut koivu. Puu kuunteli turhatkin huolet kitisemättä enkä tule koskaan unohtamaan sitä miltä tuntui nähdä ystävä pilkottuna palasiksi uusien laiturien tieltä, vanhojen puiden kaataminen kirpaisee vieläkin sydänalasta. Oli kyse sitten sademetsien hakkuista tai asuinkaupungin uudistuksista, tuhottujen puiden alastomat kannot ja kuolleet puulonkerot saavat aina surulliseksi siitä miten vähän ihmiset kunnioittavat ympäröivää luontoa.

Osallistuiko kukaan muu tähän tempaukseen? Suosittelen ihan jokaiselle pientä kiipeilyhetkeä, olin jo varma että maanantain kirous oli tuominnut koko päivän mutta kiipeily piristikin kummasti!

trench coat ~ Asos / rise cap ~ vintage / deer brooch ~ from an antique shop in Edinburgh /
boots ~ 2nd hand, flea-market / gloves ~ Sokos / 

Tori Amos ~ Battle of Trees

♥

It's the national Climb A Tree-week, so me and my love sat in the lap of our wooden friends on our evening stroll. I've been a proud tree hugger since I was a toddler, even one of my best childhood friends was a huge, old birch. I also remember how much it hurt to see it sliced down for human needs, and I still flinch whenever I see someone cutting down trees. It makes me so sad that people don't respect those wooden creatures as much as they deserve, there's really so much beauty and calm wisdom in them. I hope many of you climb a tree this week, try to refresh the memory of how much fun it used to be!

They're creepy and they're kooky, Mysterious and spooky, They're all together ooky..

My new matryoshka doll is a mixture between the original Addams Family show and the 90's movies that I've loved for many, many years. The collection still lacks Lurch, Grandmama and Uncle Fester (and Thing, that would be quite a challenge!), but I might paint them later. I hope you like it! And oh, Morticia & Gomez are same sized because I didn't want to ruin their equality. ;)

Dig deep in your heart, for that little red glow

Joka toiselle kuoppaa kaivaa, saa siitä nähtävästi palkkaa ja uudet kengät. :--) Kiillolla kuorrutetut punakorkkarit ovat uupuneet vaatekaapista jo pienen ikuisuuden ajan, ja viimeisten kalmankatkuisten kesätyörahojen ropistessa tilille naputtelin tilauksen virtuaaliseen kenkäpuotiin. Omppukengät ovat kunnon syksyisten sadepäivien vitamiinipilleri herkullisen värin ja vettähylkivän pintansa puolesta, ovat myös sen verran hyvät jalassa että käveleminen sujuu miltei tanssiaskelin yli muta-ansojen ja vesilammikoiden. Vielä kun vaan löytyisi samanlaiset kaunottaret mustana!

Meikkipussin uusi tulokas kirkuu samassa sävykuorossa kenkien kanssa, tämä Manic Panicin punasävy on niin kirkas että silmiä hirvittää ja punan voi miltei oikeasti tuntea kirkuvan huulilla. Luulin ettei huulipuna voi millään olla liian punaista mutta tämä puikko heiluu jo vähän rajamailla. Tosin Marilyn-nimiseltä sävyltä ei muuta olisi voinutkaan odottaa, ja talven lähestyessä piristävä shokkimeikkiterapia on paikallaan. Eikä huulipunia muutenkaan voi olla liikaa, saa nähdä tuleeko tästä meikkipussin vakiasukas.

Onko kukaan muu jo Halloween-täpinöissä? Kauhujuhlaa tulee vietettyä vuoden ympäri, mutta heti kun syksyn tuoksu alkaa leijua ilmassa alan haaveilla kurpitsalyhdyistä, kattoa pimentävistä pahvilepakkoparvista ja yön lävitse jatkuvista pukukinkereistä. Pari asua on ollut jo kauan mietinnässä ja kehitän itsekuria etten lähde kadulle hoipertelemaan niissä ennen juhlia, tule jo Halloween!

Having one foot in the grave (literally speaking) for most of the summer really paid off. Gravedigging provided me some savings and these delicious shoes that I've dreamed of for quite some time. Apple red gloss and waterproof material is just the thing to make autumn even more wonderful than it already is, and these shoes are also very comfortable to walk in! The screeching red shade continues in my new lipstick, it's so bright that it almost hurts the eyes. Well, one can't expect anything dull when the shade in question is called Marilyn, can one? ;)
     Btw, is anyone else already in a Halloween trance? Everyday is Halloween as they say, but I'm already dreaming of jack-o-lanterns, flocks of cardboard bats and various neat costumes for the masquerades. Oh dear Halloween, please come quickly!

Circus Apocalypse

Pukeutumiseni tuntuu rakentuvan mielialojen lisäksi usein myös sen kautta, mikä asia sattuu mielikuvitusta sillä hetkellä eniten ruokkimaan. Vanhoja kauhuromanttisia opuksia lukiessa päälle eksyy useimmiten viktoriaanisia vivahteita ja mustaa pitsiä, kun taas scifileffojen futuristisiin valtiokuvauksiin uppoutuessa päälle eksyy helposti synkän linjakkaammat ja militanttiset vaatteet. Inspiraatiot voivat kulkea kausittain tai jopa päivän hetkissä, mielenkiintoja on niin monia että niillä leikkiminen on mielestäni yksi pukeutumisen parhaita puolia!

Lähipäivinä mielessä on niin kirjojen, musiikin kuin elokuvankin kautta ollut kabaree sekä vanhojen aikojen sirkus, joka on vahvasta koulrofobiastani huolimatta aina lähellä sydäntä. Keskiviikkona kävin katsomassa Taidemuseolla burleskiesitystä- ja taidenäyttelyä ja osallistuin myös burleskityöpajaan, jossa ihanan Bettie Blackheartin opastuksella pulahdimme taidelajin historiaan ja alkeisiin. Sheikkaaminen ja höyhenviuhkojen leyhyttely sai leveän hymyn huulille, tuntui älyttömän hauskalta purra pieni oppipalanen alasta. Burleskia soisi rantautuvan enemmänkin tänne itärajan tuntumaan, odottelen jo innolla seuraavaa tänne saapuvaa esitystä!

Eilen aamulla aloin lukemaan Mimin suosittelujen pohjalta Sirkusyöt-romaania, sidoin pilkkukorsetin narut tiukalle, kiinnitin verkkosukat klipseihin kiinni ja katsoin pitkästä aikaa yhden aihetta sivuavista lempileffoistani. Suomen parhaan leffakriitikon sanoin Freaks "iskee kuin miljoona volttia ja loppuratkaisu kuin kaksi miljoonaa", ja allekirjoitan lauseen hymysuin. Kannattaa katsoa mikäli mahdollisuus ilmaantuu, filmi hetkauttaa takuulla edes johonkin suuntaan! Vähintäänkin järkyttää, toivottavammin ihastuttaa.

corset ~ Corsets UK / trench coat ~ Asos / stockings ~ Pamela Mann / skirt, shoes & necklace ~ flea-market /
bag ~ vintage / bows ~ from grocery store :D

Illalla trapetsitaiteilin koroilla kohti ravintolaillallista rakkaan kanssa, asusta jäi korsetti suosiolla pois koska metallihäkki ja pullollaan oleva vatsa on harvemmin mikään kovin nerokas yhdistelmä. Leijonankitamaisten koulutöiden kesyttämisen jätin suosiolla myöhempään, viikonloppuna on niin paljon menoa ettei aikaa viitsi uhrata moisille. Jännittävää viikonloppua itse kullekin! ♥

I went to see a burlesque show at the art museum on Wednesday, and after the show the wonderful Bettie Blackheart held a burlesque workshop. It was so much fun to shimmy shake the hips and the feather fans, I'm anxiously waiting for the next show to arrive in this town! Right now I'm very much into vaudeville and old time circus (well I'm always, although I'm deeply coulrophobic) and yesterday's outfit was spiced up with those things. Synchronizing outfits for the theme that inpires you the most at the moment is one of the best things in dressing up, and it's something that I do naturally. 
      Yesterday morning I scanned the pages of a book called Nights at the Circus, tightened the laces of my polka dot corset, put on a pair of fishnet stockings and watched one of my favorite old films. Freaks is a huge bomb of a movie, I really recommend it. It'll be a shock or a delight, but it certainly doesn't leave you cold! 
     On the evening we went to a restaurant with my love, and I played a funambulist with those heels at the slippery streets. I'm going to tame the lions of schoolwork later, since there's so many lovely things to do this weekend. Hope you all have an exciting weekend too! ♥

I got ninety six tears, In my ninety six eyes

Ei mennyt päivä pahaenteisistä odotuksista huolimatta kovin pahasti päin manausten majoja, päinvastoin. Aamu-uninen työharjoittelukokous poiki pari pientä tilaustyötä, ehdin poukkoilun välissä maalata ja hoitaa rästiin unohtuneita asioita, levyhyllyyn eksyi vihdoin pari kaivattua läpyskää jotka saa mielen ja kehon nykimään joka kerta tanssiin ja illalla oli vielä luvassa derbytreenit. Joista olin taas lievästi sanottuna innoissani, en varmaan koskaan kyllästy näihin luistimiin!

Väsymys valuttaa parhaansa mukaan jo silmiin lyijyä mutta silti hymyilyttää vieläkin, varsinkin kun huomenna on luvassa roima annos taidetta ja burleskia! Ja jollei mieliala suostu jatkumaan samanlaisena niin aina voi sujauttaa aamukahvin lomassa the Crampsia soittimeen ja karkottaa mielialamöröt pois tanssimalla. Rumasti kuten aina, vaikka tanssinopettajan tytär olenkin. :D

The Cramps ~ Human Fly

Against all my expectations this day didn't go completely to hell, au contraire! I got a couple of new commissions, painted a little, bought some cds that always make me want to dance like a crazy person and went to our roller derby practice. Lovely things always conquer the ominous mood monsters, and I hope this good mood continues tomorrow. There's a good dose of art and burlesque coming up at dusk!

And I was your undertaker, And I was your ivory girl

Eilisen asussa vilahti läpikuultavien kankaiden lisäksi pari matkalta mukaan tarttunutta löytöä. Tälläkin kertaa shoppailuosuus keskittyi budjetin puitteissa lähinnä kirppareiden penkomiseen, mutta onneksi on Valtteri. ♥ Huokailen aina sitä etten asu lähempänä tuota aarreaittaa, kunnes muistan että kyseinen kirppis veisi vuorenvarmasti talouteni perikatoon puolessa vuodessa. Löytöjä kerääntyy sieltä aina sen verran että kangaskassien natisevia kantohihnoja hirvittää, tässä muutamia löydöksiä viime kerralta.

necklace ~ Cybershop

Kassiin eksyi Sonia Rykiel pour H&M kiiltonahkakiilakorkokengät (yhdyssanahirviöiden aatelia) joita tiirailin jo aiemmin huuto.netistä. Hinta ei huimannut päätä ja käveltävyydestä iso plussa, jokin näissä kiiltomuhkuissa viehättää valtavasti! Platformeissa on aina soma ripaus nostalgiaa teinigoottiaikojen kilisevistä platformsaappaista, nykyään vain nautin platoni mieluiten hieman sirommassa muodossa.

mesh shirt ~ Monki / top ~ 2nd hand / necklace ~ Cybershop / mesh & lace skirt ~ Lip Service (2nd hand)
stockings ~ ? / shoes ~ Sonia Rykiel pour H&M (2nd hand)

Lunastin pikkukolikoilla myös parit korkkarit mukaan, mutta niittikorot jouduin luovuttamaan epäsopivina eteenpäin siskoni suureksi vahingoniloksi. Saman myyjän pöydästä nappasin peruskorkkarit arkikäyttöön, olen kaivannut tällaisia jo kauan mutta houkutus on aina vienyt erikoisempien kenkäparien ääreen. Järki ja kenkäostokset ei vaan aina sovi samaan lauseeseen, tunnustaako kukaan muu samanlaisia tapoja?

(I know it's kind of creepy to put photos of unknown, dead people on your wall,
but I just can't help myself!)

Kahmin lisäksi mm. vanhoja valokuvia, pokkareita ja koruröykkiöitä kirpparilta mukaan, ja Akateemisen kirjakaupan sarjismeressä kävin myös polskahtamassa. Sitä kautta pääsin vihdoinkin aloittamaan Walking Dead-sarjan läpikoluamisen ja sekä juoni että piirrosjälki näyttää zombifanin silmissä ihan hemmetin hyvältä! Vielä onnellisempi olin mukaan tarttuneesta Comic Book Tattoo-kirjasta, joka on eri taiteilijoiden luomia sarjakuvia Tori Amoksen lyriikoista. Tori-faneille suosittelen lämpimästi edes tämän tiiliskiven selailua, mieletöntä miten erilaisia tulkintoja ja piirrosjälkiä voi olla.

Parhaan kirppislöydön tittelin saa ehdottomasti tämä ihana vintagelipasto, joka lähti kuolinpesän myyjältä alle kympillä matkaan. Olin jo ostamassa mööpeliä kun eräs paikallinen mummo kiilasi töykeästi väliin taistelemaan, voi tätä nykyajan mummosoa. Milloin saat jonossa törkeää etuilua tai kuulla kuittailua silloin jos sanot jotain murresanoilla, tuntuu että pahemmaksi menee mitä lähempänä kehä kolmosta käy. Tai sitten tätä samaa tapahtuu ihan kaikkialla ja koen vain harhoja, luultavimmin olen katsonut liikaa Monty Pythonia. :D

Mummoista kukkaruukkuun, lipasto on vielä vailla pientä tuunausta ja uutta maalipintaa, kuten moni muukin pieni sisustusjuttu. Pientä postausta sisustuksesta siis luvassa joskus hamassa tulevaisuudessa, nyt palailen muiden kiireellisempien puuhien pariin. Ihanaa viikonloppua kaikille! :>

Yesterday's translucent outfit included some of the finds I did on my journey, the heart necklace being one of the very few things that wasn't second hand. (Well ok, I bought those comics too from a bookstore's comics section, also known as heaven.) There's this flea-market called Valtteri in Helsinki, and it's a true treasure hold for everyone with a passion for second hand shopping. This time I found Sonia Rykiel's platform shoes that I've been looking for, they remind me of the chinky platform boots I used years ago as a babybat. :> The bat hasn't flown far from the cave, but nowadays I like to enjoy my platforms in a more delicate form. 
     I also found basic high heels for every outfit, an armful of jewelry and many, many other things. The best find was that pretty little vintage drawer that cost me under 10e, though I had to fight with a feisty granny to get it. Some of the grannies these days can be such bullies, or then I've just watched a bit too much of Monty Python. ;) Anyway, I'm going to paint the drawer and fix a few other decoration things too, so there might be a small decoration post coming up. Now I'm going to return to some more urgent things, have a nice weekend darlings!