Voodoo drums are beating in my soul

shirt ~ a gift (H&M), bag ~ vintage, pencil skirt ~ 2nd hand

Olen pukeutunut parin viime päivän aikana pahanilmanlinnuksi, ihan vain sen vuoksi että pistävän jäähileinen kevätpuhuri ja kaikkialla vilkkuvat keväiset pastellisävyt polttelevat hiukan hermojani. Uudet lempisukkahousuni sentään löytyivät kevään mallistosta, kerkesin jo tietysti repäistä pari reikää niihin mutta olen jo tottunut ostamaan kaappiin varapareja tuhovimman varalta. Korpinkallot ja mustat sulat herättävät asuun ihanaa voodoo-henkeä, tarvitsen enää asusteeksi vain kevään huonoja puolia ja muista asioista johtuvia pahoja aavistuksia symboloivan voodoo-nuken ja tusinan neuloja jotta saan tökkiä mieleni kyllyydestä.

bird skull ~ Etsy, feather band ~ a gift, lace tights ~ H&M

Parin minuutin päästä alkaa muuten Earth Hour, joten kone on nyt pakko sammuttaa. Koti on jo sytytetty täyteen roihuavia kynttilöitä, lasissa on mansikkamargaritaa ja luonnoskirja odottelee uusia ideoita. Mukavaa lauantai-iltaa kaikille, ja uusille lukijoille lämmin tervetuliaistoivotus! :)

The bright pastel-shades and floral fabrics of spring aren't really my thing, so I've been dressing up as a stormcrow. I love the voodoo spirit the outfit gains from the crow skull and black feathers, all I need now is a voodoo dolly to poke out all the bad thoughts and omens. Now it's time to shut the computer and light up the apartment with candles, it's Earth Hour and I'm going to enjoy it with a strawberry margarita. Have a lovely Saturday evening! :)

Some girls wander by mistake

mesh shirt ~ Monki

pencil skirt & top ~ 2nd hand

seamed stockings ~ LouLou boutique

key ~ antique

Keväällä tulee aina tavallista suurempi halu kuunnella yliannostuksen täyttäviä määriä vanhan hyvän ajan goottihumppaa, erityisesti Sisters of Mercyn, Joy Divisionin ja Siouxsien sävelet kuuluvat erottamattomasti kevääseen. Levylautasen antimien ravitsemana puin tänään asuun selkeälinjaisempia mustia elementtejä, arkena on yksinkertaisesti helpompaa työskennellä hiukan pelkistetyimmissä asuissa. Meshpaita sopii saumasukkien kanssa saumattomasti yhteen ja koristeeksi kaulaan sidoin vielä suuren hopeisen avaimen. Olo oli todella kotoisa näissä tamineissa, varmasti yksi suosikkini helppojen arkiasujen joukkoon!

Tänään sain sekä huonoja että hyviä uutisia, maanantain kirouksen vuoksi tietysti enemmän niitä huonoja, mutta ensin hyviin uutisiin. Muistin vihdoinkin käydä varaamassa uudet treffit musteen ja neulojen kanssa, parin kuukauden odottelukaan ei haittaa ollenkaan kun olen niin innoissani!  Huonona uutisena on että kirottu läppärini kiikkuu päivä päivältä enemmän räjähtämisen partaalla ja mikäli mikrobitit pasahtavat taivaan tuuliin myös blogin päivittämiseen voi syntyä taukoja. En kehtaisi koko aikaa nuokkua miehen koneella mutta eiköhän tähän jokin lääke vielä löydy! Toinen huono uutinen tuli koulusta jossa tehtäväpino romahti taas unohtavaisen mieleni syliin, huomiseksi pitäisi taikoa useampia logoluonnoksia ja pari valmistakin logoa eri projekteihin. Loppuilta- ja yö kuluukin siis graafisen suunnittelun lonkeroiden kanssa taistellessa, toivottavasti teillä on jotain mukavampaa edessä!

the Sisters of Mercy - Alice

Every spring leads to a minor overdose of old goth rock, since I listen to it even more than usual. The plain, cold sound of the music inspired me to dress up more simply today. I love the combination of the mesh shirt and seamed stockings with tight pencil skirt and old silver key, this will surely become one of my favorite outfits for working days!
And oh, the curse of Monday struck again. The good news is that today I booked the time to get some more ink under my skin in May! The bad news is that my laptop is honestly starting to fall apart and when it does, I'm not sure how much I can blog, but I'll try to figure out something! And the very bad news is that I got a huge load of assignments at school today, mostly because I had forgotten all about school during the holiday. So it's a long, long night with tentacles of graphic design ahead of me, I hope you have a much nicer evening!

Black Swan

Vaikken pikkutyttönä koskaan haaveillutkaan herkän ballerinan urasta, niin Tchaikovskyn Joutsenlammen sävelet muistan vahvasti jo noilta ajoilta. Vuosien aikana taianomaisten sävelten lumo ei ole rauennut, eilen jouduin jälleen niiden pauloihin kun kävin ystäväni kanssa katsomassa Black Swanin.

En oikein osaa pukea sanoiksi sitä, kuinka järisyttävän vaikuttava elokuva oli. Hiukan pelkäsin ahdistavuuden nousevan Unelmien Sielunmessun tasolle mutta elokuva tuntui jotenkin erilaiselta, paljon henkilökohtaisemmalta ja voimakkaammalta kuin odotin. Tuttujen sävelten kaikuessa trillerin sydämessä veri tuntui seisahtuvan ja kyynelet tulvivat huomaamatta silmiin loppuratkaisua kohden. Olin hiukan hengästynyt kun astuimme ulos elokuvateatterista, mikä on mielestäni aina vahva hyvän elokuvan leima.

Illan asuna toimivat mustat sulkakorvikset, pilkkuharsollinen ballerinamekko sekä tumma silmämeikki ja tiukka nuttura elokuvan henkeä myötäillen. Ballerinatossut sentään piti vaihtaa ulkokenkiin pakkasen puitteissa ja elokuvasalin hyytävyyden vuoksi harteilla oli neuletakki, mutta muuten asun pienet yksityiskohdat auttoivat eläytymään illan vahvaan tunnelmaan. Mikäli kaapissani olisi Minna Parikan siipikengät tai vanhan tuotannon joutsenlaukku niin olisin varmasti poiminut ne asuun mukaan!

Oletteko te käyneet katsomassa Black Swanin, mitä piditte siitä?

dress & ballerine flats ~ 2nd hand
feather earrings ~ Seppälä
tights ~ H&M

Being a delicate ballerina was never a childhood dream of mine, but I vividly remember Tchaikovsky's Swan Lake and how much I liked it. The spell of that melody has never lost it's charm, and yesterday it grew even stronger as my friend and I went to watch the very vaunted Black Swan. The film was even better than I hoped for, and so powerful that tears welled up in my eyes which is a sign of a bloody great film to me! Have you watched it, and if so, how did you feel about it?

The Black Trench

Minulla ja trenssitakeilla on aina ollut hieman vaikea suhde. Beiget klassikkokauhtanat olen aina sivuuttanut tyynesti miedolla inhonenän vipatuksella, mutta muutama vuotta sitten ahmittuani yliannostuksen film noir-elokuvia aloin itsekin haaveilla omasta tummanpuhuvasta trenssistä. Ihailemieni yksityisetsivien univormu vaikutti aivan vastustamattomalta vaatekaapin lisäykseltä, suurin arvoitus vain piili siinä mistä löytäisin juuri omaan makuuni sopivan.

Yli kaksi vuotta sitten löysinkin netistä ihanan, mustan vintagetrenssin, joka osoittautui kuitenkin luonnossa valtavan isoksi. Sen jälkeen olen kompastellut niin lukemattomiin hävittyihin huutokamppailuihin, rumiin leikkauksiin, opiskelijalle liian rajuun hintaan, tylsiin laatikkomalleihin ja kaikista pahimpaan, heikkolaatuiseen polyester-kankaaseen (suodatan sen helposti kyllä vuorituksessa, mutta haluan mieluusti laadukkaamman päälliskankaan!).
Haaveilemaani vintagetrenssiä en vieläkään omista, mutta siihen asti vedän ylleni tämän Asokselta löytyneen puuvillaviitan joka ainakin minulle hipoo jo täydellisyyttä. Nuo nyöritykset ja kellottuva vekkihelma hurmasivat minut heti, kellomekkokin mahtuu tylleineen kaikkineen helman alle. Sopivat aurinkolasit vain silmille niin olen valmis ratkomaan seuraavia vaatekaapin mysteereitä ;>

(And the movie that goes perfectly with the outfit, featuring the best couple ever seen on screen. Bogart & Bacall ♥)

I've always had a tricky relationship with trench coats, admiring them on film noir detectives but loathing the idea of carrying a beige one on my shoulders. I've tried to solve the mystery of the perfect black trench coat for a couple of years now, but my investigations have always faltered upon nasty models, lost auctions and the worst, poor quality polyester fabric. I still haven't found the perfect vintage coat but this gorgeous piece of clothing from Asos will do just fine until then. I simply adore the pleated hem and laced back! All I need is a pair of dark sunglasses to continue with other wardrobe mysteries, this case seems to be cracked for now.

Victory rolls for long hair

Huh, ei mennyt sentään kesään asti tämän toivepostauksen kanssa! Haluaisin muistuttaa että tämä on vain oma tapani kääriä rollseja, tapoja on monituisia. Yleensä teen rollsit suoraan tukkaan, mutta miedosti kiharretuilla hiuksilla on helpointa aloittaa, joten kuumensin suuret laineet kampauksen pohjaksi ja otsatukkaan hivenen pehmeämpää muotoa.

Aluksi jaan hiukset kolmeen osaan, kaksi osiota sivuille rollsien pohjaksi. Hiukset kannattaa tupeerata hyvin alta jotta rollseihin tulee pysyvyyttä, pitkien hiusten raskas paino romahduttaa kampauksen muuten helpommin. Jos hiuksesi ovat laadultaan liukkaan kiiltävät niin muotoiluaine auttaa tuen antamisessa, tupeeraus on kuitenkin suurin apu pysyvyyden takaamiseksi. Tupeeraan aina kunnolla osion sisältä ja ulkoiselta pinnalta silottelen hiuksia kamman avulla, jottei rollsiin jää näkyvää karheaa pintaa. Lisäsileyttä saa huhujen mukaan käyttämällä jotain muotoilutahnaa, mutta köyhänä skippaan sen vaiheen yli.

Rullausvaiheen tekniikka riippuu täysin siitä, millaisen lopputuloksen haluat. Kahden sormen avulla saa pienemmän rullan ja kolmella sormella isomman, rullaustapa riippuu myös siitä haluatko kampauksen täysin päätä myöten vai korkeat ja kuohkeat rollsit. Erityisesti pitkissä hiuksissa kannattaa rullaosasta kieriä sen verran tiivis, ettei irto-osioita lähde helposti leijumaan. Monet aloittavat rullaamisen latvasta mutta jostain syystä olen itse oppinut aloittamaan tyvestä kiertämällä latvat vain sormien ympäri ja piilottamalla hiuslatvat rollsin sisään. Kannattaa kokeilla mikä tuntuu itsestä helpoimmalta tavalta :)

Kun olet saanut rullan käärittyä mieleiseksi, kahmaise pöydältä paljon pinnejä ja napita rolls kiinni hiuspohjaan. Rollsit pysyvät ainakin omasta mielestäni parhaiten kun pinnejä työntää tukevasti eri suuntiin kampauksen pohjan sisälle. Pitkille hiuksille on helpointa kääriä rollsit hiukan päätä myöten jotta hiusten oma paino ei latista kampausta, mutta kyllä nuo muhkupallotkin koossa pysyy jos pohjustaa hyvin!
Hiuslakalla kiinnitetään kampaus ja leijuvat irtohiukset kiinni rollseihin. Toista koko rumba toiselle puolelle päätä ja koita olla menettämättä hermojasi. Ne kyllä usein kärähtää jos symmetrisyys ei ota luonnistuakseen, mutta eipä elämä muutenkaan ole täydellistä joten älä panikoi! Mullakin syntyi tällä kertaa vähän liian muhkeat rollsit, tulee aavistuksen verran vuohensarvet mieleen mutta väliäkös tuolla :D

Voilá! Kampaus on miltei valmis, takatukan (kuulostaa karmivan kasarilta) voi jättää suoraksi, kihartaa loivasti tai kieriä niskaan isoksi rollsiksi. Ihan mitä vain mielesi mielii ja mielikuvitus punoo! Käytän yleensä niskarullaa tehdessä sukkahousuista väsäämääni valkkia sisätukena, pötkylät ovat oiva apuri moniin muihinkin kampauksiin. Hiuskruunun kruunaa lempihiuskukkasi tai vaikkapa luurankokädet, joita itse käytän todella usein kauhuelementtinä muuten vintagehenkisissä kampauksissa :> Youtubesta löytyy lisäapua erilaisten victory rollsien punontaan, parhaiten oppii kuitenkin kokeilemalla ja kauniiseen kampaukseen päätyy jahka oppii mahdollisen kiroilutulvan mainingeissa rauhoittumaan. Yllättävän yksinkertaista tämä on, toivottavasti tästä oli jollekulle hiukan apua!

Ja vielä pikakertaus:

This is how I do basic victory rolls, it's very simple really! I'm sorry that I won't go through everything twice, but I'll explain it shortly. The best base for this hairdo is mildly curled hair. It's important to rat the section that you roll to make it hold better in long hair. Smooth the ratted section with a comb and roll it into the model you prefer. (Mine were huge goat horns this time but I usually roll them more along the head.) Secure the roll with loads of poppy pins and use hairspray to smooth out the stray hairs and to fasten the hairdo. Repeat and roll the rest of the hair or curl it, whatever your mind weaves. Just add your favorite hair accessory and you're done! :) I used orchids this time but I love to use skeleton hand pins to give the vintage hairdo a hint of horror.

The shore of your face will turn to bone

military cap ~ flea market

brooch ~ Pieces

shoes ~ flea market

Muutama kaunis löydös on taas tarttunut mukaan kotona ja matkoilla poukkoillessa. Cameokorun nappasin lahjakortin avustuksella mukaan vaikkei ehkä olisi tarvinnut, korulippaan neitopopulaatio kun on jo ihan tarpeeksi suuri.  Valtteri-kirppikseltäkin löytyi viikon takaisena sunnuntaina pieniä aarteita vaikka myöhässä meninkin pikkutunneille venähtäneen yön vuoksi. Käyttämättömät solkikorkkarit, vanha Espanjan armeijan suikka sekä yksi lempikauhuleffoistani upposivat kassin sisään, pari vaatelöydöstäkin tein mutta toki unohdin ne lapsuudenkodin pyykkikoriin. Suikkia löytyi kaapista pari jo entuudestaan, pidän hurjasti militanteista vivahteista pukeutumisessa vaikka olenkin henkisesti sivareiden ja totaalikieltäytyjien puolella. Univormuissa vaan on jotain outoa visuaalista hohtoa joka vetää voimakkaasti puoleensa ♥

Divarista nappasin eurolla mukaan Jane Austenin hurmaavan klassikko-opuksen (omistin muuten ensin zombieversion ja vasta nyt alkuperäisen, Austen kääntyisi varmaan haudassaan) ja Haitekstin, jonka olen jo kauan halunnut lukea. Hotkaisin kirjan junamatkan aikana ja muistia syövä käsitteellinen hai kummittelee vieläkin mielessä, melkein pelottaa että hai tulee yöllä ja ahmii muistojani. Se ainakin selittäisi hajamielisyyden ja lähimuistin ajoittaisen pimenemisen.

Välillä maagisissa ulottuvuuksissa käyvät realistiset maailmat ovat ehdottomasti yksi suosikeistani kirjallisuuden saralla, tunne siitä että normaalista maailmasta voi tempautua sattuman kautta taianomaisiin seikkailuihin on krooniselle eskapistille vastustamaton! Ainoa vika on se että kaiken lukemansa jälkeen paluu omaan maailmaan tuntuu ihan mahdottoman epäreilulta. Paljon kernaammin kompastelisin alas kaninkolosta tai eksyisin Neverwhere-kirjan kaltaiseen kaupungin rinnakkaismaailmaan kuin täyttelisin niputtain kesätyöhakemuksia. Toivottavasti tänä vuonna pääsisin edes haastatteluun asti jotta opiskelijan karu realismi hiukan helpottaisi :')

A few sweet finds have crossed my path again, as if I didn't have enough cameo brooches or high heels, but I just couldn't resist the temptation! Second hand shopping paid off as usual, this time I found  those gorgeous gladiator heels, a spanish vintage military cap (I love uniforms, not the army!) and a bunch of great refreshments for the spirit. The Raw Shark Texts by Steven Hall was better than I expected and the memory-eating shark keeps haunting my thoughts. Realism with magical undertones is absolutely one of my favorite genres in literature, the mere thought of ordinary life transforming itself into a wild adventure is altogether enchanting! I still and probably forever peek down every rabbit-hole I see, secretly hoping to find something more than this ordinary world of taxes and application forms.

Les Fleurs du Mal

Matkalta palatessa on ihanaa huomata tunnistavansa jälleen oman kodin tuoksun, arjessa se tuntuu aina kummallisesti katoavan. Poissa oltuaan noteeraa helpommin myös sen, kuinka paljon onkaan kaivannut omaa sänkyä, natisevia lattialautoja, kodin pieniä virheitä ja yksityiskohtia sekä tietysti erästä herrasmiestä joka kantaa mukanaan puolta kodistani. Kotiutuessa sain myös mojovan yllätyksen, menneen naistenpäivän kunniaksi pöydällä kukki oksallinen orkideoita ja levyllinen tummaa ääniaaltojen euforiaa ♥

Kodista puheenollen, minun pitäisi asua nyt Hollannissa! Suunnittelin kauan lähteväni opiskeluvaihtoon ja houkutteleva mahdollisuuskin varmistui. Lopulta vain tajusin etten nyt kykene irtautumaan kotoa niin pitkäksi aikaa ilman että repeytyisin ikävään ja murheeseen, en ole tarpeeksi suuri masokisti siihen. Joku voisi sanoa mahdollisuuden käyttämättä jättämistä virheeksi, mutta olen monien erehdysten kautta oppinut jo luottamaan intuitioon. Jos on tarkoitus muuttaa ulkomaille niin se hetki tulee kyllä, paremmalla ajalla tunnen olevani valmis ja kaappaan silloin mieluiten myös rakkaan mukaan seikkailuihin. Tuntuu vaan hassulta kun joskus unelmiaan jahdatessa huomaa vasta jahdin loppupuolella, että onkin koko ajan metsästänyt jonkun toisen unelmaa. En ainakaan minä halua tuhlata vuosia eksymällä toisten ihmisten odotuksiin ja haaveisiin.

I travelled home and found a beautiful branch of orchids and dark musical bliss waiting for me. My sweetheart wanted to cheer me up with a gift and succeeded beyond measure! It feels so good to be home again, did you know that I should be living in Netherlands at the moment? I applied to study there and everything was rolling towards it but I just couldn't leave, there's plenty of time to live abroad with the other half in years to come. Sometimes when you chase your dreams and finally catch them you realize they weren't your dreams at all to begin with, and that's a good thing to realize. There's no sense in getting lost in other people's dreamscapes.

Cemetery Polka

Palauttamani korsetin vaihdokas seilasi Englannista kotiin viime viikolla, mutta raidallista metallikehikkoa ei kuoriutunut paketista tälläkään kertaa. Viime hetkellä vaihdoin raidallisen, kuvassa oudon muotoiselta vaikuttaneen korsetin pilkulliseen tight-lacing korsettiin ja yllätyin itsekin kuosivalinnasta. Yleensä rakastan polka dotseja vain läpikuultavissa harsokankaissa, mutta nämä samettiset, punaiset pikkupilkut hurmasivat heti paatuneen raita-addiktin! Pilkkukuume on varmasti joku keväinen epidemia, olen huomannut katselevani silmät kiiluen paria muutakin täplikästä herkkua.

Asiasta pilkunviilaamiseen eli pienoiseen, turhamaiseen hiuskriisiin. En ole lokakuun jälkeen sekoittanut hiuksiini enää pisaraakaan sävytettä ja luonnollinen tumma väri näyttää luonnonvalossa mukavan mustalta. Mutta auta armias jos kirkas auringonpaiste tai halogeenilamppu osuu hiuksiin niin kuontalo leiskuu punaruskeana. Tuntuu kieltämättä hirmu typerältä nillittää asiasta mutta skitsofreenista hiuslaatua tekisi niin mieli taas sävyttää hiukan pikimustaan päin, vaikka luonnonväri onkin toki vivahteikkaampi ja hiukset voivat myös paljon paremmin ilman turhia kemikaaleja. Ongelmana on juuri se etten haluaisi tunkea enempää myrkkyjä päähän, jopa kevytvärit aiheuttavat mulle pientä allergianpoikasta. Haluaisinkin tietää onko kellään lukijalla kokemusta mustasta hennasta tai muista kasviväreistä? Olen kuullut että nekin saattavat oireilla mutta kuulisin tosi mielelläni kokemuksia! :)

Nyt on pakko palata takaisin matkalaukun täydentämisen pariin, juna Helsinkiin lähtee iltapäivällä ja viikonloppu kuluu sisarusten kanssa ja kälyn kolmekymppisten juhlinnan merkeissä. Luvassa on mm.latotanssit keskellä Kalliota, en malta odottaa! Helsingistä matkustan Pohjois-Savoon kotikonnuille vierailemaan ja palailen omaan kotiini vasta viikon kuluttua. Pyrin kuitenkin lomalla naputtelemaan sen toivotun hiustutoriaalin, mutta myyntiin tulevat tavarat joutuvat odottelemaan ainakin ensi viikon loppuun, pahoittelen tosissani viivyttelyä mutta lomailu on nyt muita juttuja tärkeämpää. Mukavaa viikonloppua kaikille! ♥

Last week I got the changeling for the corset I returned to England, surprisingly I chose a tight-lacing polka dotty corset instead of the striped one. I blame spring for this, since I've noticed that many dotty things have captured my attention lately, although I usually love polka dots only in mesh-fabrics.
Spring has also brought on a minor hair-crisis. I haven't used a single drop of hair dye since October and my natural hair has felt dark enough until now. The spring sun reflects in reddish brown shades from my own hair and oh, what a goth crisis does that create :D I should probably stick with this natural shade and avoid chemicals for the sake of my allergy, but we'll see what happens. I'm currently on a short holiday so the train calls me, hope you all have a wonderful weekend! ♥

I'm left to drift on a dead calm sea

Sumuinen kaupunki ja mittarin näyttämä haaleampi lukema houkuttelivat eilen aamulla kaivamaan kaapista keväisen merellisiä asusteita. Pidän todella paljon art deco-henkisistä elementeistä ja erityisesti simpukoiden muotokieli on kumman lumoavaa, pääskysistä ja raidoista nyt puhumattakaan. Seilorityylin jokakeväinen saapuminen nyt ei ole minkään sortin yllätys kenellekään ja kirkkaisiin sävyihin sonnustautuvaa pirtsakkaa seiloria minusta tuskin koskaan tulee, mutta vivahteita on hauskaa poimia omiinkin asuihin :)

Mielen kannalta olen ainakin tähän mennessä onnistunut välttämään jokakeväiset tummiin syvyyksiin vaipumiset. En tiedä miksi kevät on kaikista raskain vuodenaika, luonnon herätessä oma olotila on vaan yleensä tuntunut painuvan pakkasen puolelle. Luulen että tunne johtuu siitä ettei itse kykene uudistumaan kasvavan luonnon tahdissa, olonsa tuntee niin saamattomaksi kaikissa asioissa vaikka oikeasti mitään erityistä ei tarvitsisi tehdäkään. Tunnistaako kukaan muu itseään tästä?

Onneksi tänä vuonna mieli on ollut kummallisen pirteä ja onnellinen, enkä todellakaan haluaisi sen muuttuvan kevään kohinassa vastakohdakseen. Tummilla vesillä luovimiseen olen onneksi vuosien aikana jo tottunut ja muutamia pelastusrenkaitakin olen oppinut kehittämään, toivon vaan ettei kevään koitokset puhko niitä kaikkia!

dress- second hand
belt- second hand
earrings - Seppälä
bag - vintage

Every winter-spring I get a bit afraid of the dark waters of depression, since they get much stronger when everything around you starts to bloom. It feels so hard to keep up with nature's pace but now I've strangely felt much happier, and I hope that the gloomy depths won't reach me this year!

Yesterday I threw some nautical accessories on to celebrate the foggy, warmer weather. It's so funny how sailors are fashionable every single spring, but then again the style has some wonderful details! I love all art deco-inspired things and especially the shape of seashells. I'll probably never be a perky sailor gal with all the dark tones that my style bears, but it's fun to steal some details for my own style :)